Sananvapauden puolesta ry

Halla-ahon tuomiosta

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Jussi Halla-aho (ps) tuomittiin 29.10.2010 Helsingin hovioikeudessa uskonrauhan rikkomisesta[1] Internetissä julkaistussa mielipidekirjoituksessa[2]. Päätöksellään hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden aiemman tuomion. Tuomiolauselma edellyttää Halla-ahon poistavan kirjoituksestaan islamia kuvailevan argumenttinsa johtopäätökset muttei sen perusteluja. Halla-ahoa vastaan nostettu syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta[3] hylättiin kummassakin oikeusasteessa.

Sananvapauden puolesta ry on kiinnittänyt huomiota Halla-ahon tuomion verukkeina käytettyihin ongelmallisiin lainkohtiin jo aiemmin.[4] Uskonrauhan rikkomisen osalta on jo lähtökohtaisesti ongelmallista, että Suomessa ylipäätään on laki, jossa samassa pykälässä rinnastetaan jumalan "pilkkaaminen" ja uskonnollisten uskomusten "herjaaminen" ja "häpäiseminen" uskonnollisten tilaisuuksien häiritsemiseen. On selvää ettei Halla-aho ole voinut omalla blogillaan häiritä muslimien uskonnonharjoittamista, johon ei kuulu Halla-ahon blogin lukeminen häiriintymättä. Kansanryhmää vastaan kiihottamisesta yhdistys on jo aiemmin huomauttanut, että laissa mainitut "panettelu" ja "solvaaminen" mahdollistavat sen, että mitä tahansa (erityistä suojelua nauttivasta) kansanryhmästä esitettyä loukkaavaa lausumaa voidaan väittää kiihotukseksi kyseistä kansanryhmää vastaan.

Halla-ahon kirjoituksen tarkoitus oli kahdella provosoivalla lausumalla ja niiden perusteluilla havainnollistaa konkreettisesti, kuinka Suomessa uskonnot ja kansanryhmät eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa.[5] Halla-ahon mukaan edellä mainittuja lakeja sovelletaan valikoivasti siten, että joidenkin uskontojen pyhinä pitämiä asioita saa loukata mutta toisten ei; joistakin ihmisryhmistä saa esittää törkeitä ja loukkaavia väitteitä mutta toisista ei. Hän halusi osoittaa, että nimenomaan islam ja somalit nauttivat valtiovallan erityistä suojelua. Tästä syystä hän laati kaksi "täkyä" valtionsyyttäjä Mika Illmanille arvostellakseen islaminuskolle ja somaleille annettua erityissuojaa. Ensimmäisessä "täyssä" Halla-aho väitti islamia pedofiiliuskonnoksi, koska islamin profeetta Muhammed yhtyi 9-vuotiaaseen lapsivaimoonsa. Toisessa "täyssä" Halla-aho esitti sanomalehti Kalevan pääkirjoituksessa[6] suomalaisista esitettyä väitettä mukaillen vastaavan väitteen somaleiden geneettisestä erityispiirteestä.

Uskonrauhan rikkomisen osalta syyttäjä pyrki osoittamaan, että Halla-aho oli arvostellut islamia laissa mainitussa "loukkaamistarkoituksessa"[7] eikä asianmukaisin perustein. Syyttäjä väitti, että Halla-ahon esittämässä lausumassa "ei ollut kysymys uskonnollisen yhteisön - - sellaisesta ivallisessa sävyssä tapahtuvasta arvostelusta, johon sisältyi asiallisia perusteluja". Syyttäjän mukaan "Halla-aho - - oli tarkoituksellisesti valinnut väitteidensä perustaksi useita satoja vuosia vanhoihin kirjoituksiin perustuvia tietoja, jotka ilmensivät aivan toisenlaisia yhteiskunnallisia olosuhteita". Lisäksi syyttäjän mukaan "[n]ykymaailmassa esiintyvän islamin kuvaaminen ja perusteleminen Halla-ahon kirjoituksessaan tekemin tavoin oli epäasianmukaista yleistämistä ja vääristämistä, eikä sitä voitu pitää uskonnon asiallisin perustein tapahtuvana arvosteluna".

Perusteluissaan syyttäjä oletti Halla-ahon arvostelleen uskonnollista yhteisöä - siis muslimeja - vaikka Halla-aho itse väitti arvostelunsa kohdistuneen islamiin teologisena oppijärjestelmänä. Se mitä islam opettaa ja se mihin suurin osa muslimeista tosiasiassa uskoo ovat kaksi eri asiaa. Halla-aho ei väittänyt, että kaikki tai edes suuri osa muslimeista olisivat pedofiilejä. Silmiinpistävää syyttäjän perusteluissa oli kuitenkin se, että hän tosiasiallisesti osallistui niillä islamista käytävään keskusteluun, jota ei pitäisi käydä oikeussaleissa lainkaan. Syyttäjä esitti sellaisia väitteitä islamin "todellisesta" harjoittamisesta, jotka ovat kaikkea muuta kuin itsestään selviä. Näin syyttäjä antoi ymmärtää Halla-ahon rikoksen olleen siinä, että hän on väärää mieltä islamista eikä se, että hän olisi tarkoituksellisesti häirinnyt muslimien uskonrauhaa. Tämän lisäksi syyttäjä antoi naama peruslukemilla ymmärtää ettei "nykymaailmassa esiintyvään islamiin" kuuluisi "useita satoja vuosia vanhoihin" kirjoituksiin vetoaminen uskonnollisten uskomusten perusteluina ja ettei islamilaisessa maailmassa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä perusteltaisi juuri profeetan esimerkillä. Halla-ahon kirjoitukselle ei olisi mitään tarvetta mikäli muslimit itse ymmärtäisivät jättää useita satoja vuosia vanhat kirjoitukset omaan arvoonsa. Halla-aholla oli perusteltu syy vedota vanhoihin kirjoituksiin juuri siksi, että kaikki muslimitkin tekevät niin enemmän tai vähemmän valikoivasti.[8]

Puolustuksekseen Halla-aho viittasi valtakunnansyyttäjänviraston aiemmin tekemiin syyttämättäjättämispäätöksiin vastaavissa tapauksissa.[9] Halla-aho lainasi otteen[10] Veriryhmä-projektin musiikista, jossa ryhmän oman todistuksen mukaan pilkattiin tarkoituksellisesti Sana ja ylistys ry:tä ja kristinuskoa.[11] Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske "perusteli" syyttämättäjättämispäätöstään lakonisesti vain toteamalla ettei asiassa ole "todennäköisin syin syytä epäillä uskonrauhan rikkomista". Valtionsyyttäjä Mika Illman "perusteli" päätöstään sillä, että "teot ovat kokonaisuutena arvostellen vähäiset". Nämä päätökset tehtiin siitäkin huolimatta, että Veriryhmän videot ja musiikki, jotka oli muokattu yhdistyksen itse julkaisemasta materiaalista, antoivat vääristyneen[12] kuvan yhdistyksen toiminnasta eivätkä sisältäneet asiapohjaista kristinuskon kritiikkiä. Lisäksi kuulustelupöytäkirjan mukaan osa Sana ja ylistys ry:n jäsenistä ei enää uskaltanut käydä yhdistyksen kokouksissa ja jotkut yhdistyksen aktiivitoimijat joutuivat yksityiselämässään selittämään esiintymistään Veriryhmän videoilla.[13] Mitään vastaavia todisteita ei esitetty siitä, että Halla-aho olisi kirjoituksellaan häirinnyt muslimien uskonnonharjoittamista. Hovioikeuden käsittelyssä syyttäjä vain totesi lakonisesti ilman mitään kummempia perusteluja Kalskeen syyttämättäjättämispäätösten koskeneen "eri asioita".[14]

Uskonrauhan rikkomisen osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden kyseenalaisen ratkaisun[15], jonka mukaan "[l]ogiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteilla ei - - ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa". Tämä perustelu osoitettiin jo käräjäoikeuden tuomiosta keskusteltaessa kategorisesti vääräksi: logiikka kuuluu mitä olennaisimmin teologiseen perustelemiseen. Kyse onkin vain siitä miten logiikkaa saa islamista keskusteltaessa käyttää. Käräjäoikeuden mukaan "pyhäksi määriteltyjen instituutioiden riitauttaminen ja halventaminen johtavat - - helposti enemmän tai vähemmän vakavaan kiistaan osapuolten välillä riippuen siitä, miten voimakas uskonnon asema henkilölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle on". Tämän perustelun mukaan muslimeilla on siis subjektiivinen loukkaantumisoikeus jopa niiltä osin kuin heidän uskontoaan arvostellaan perustellusti juuri niin kuin Halla-aho alun perin väittikin. Muslimit saavat siis loukkaantua perustelematta loukkaantumistaan järkiperustein vain siksi, että kokevat uskontonsa voimakkaasti.

Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta perustui syyttäjän Halla-ahon kirjoituksesta poimimaan yhteen ainoaan lausumaan, jota Halla-aho ei esittänyt mielipiteenä, jonka hän olisi halunnut muidenkin jakavan. Hovioikeus perusteli päätöstään hylätä syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta sillä, että Halla-ahon somaleja koskeva väite liittyi jo "sanavalinnoista ilmenevin tavoin välittömästi sanomalehti Kalevan - - pääkirjoitukseen ja siinä suomalaisista esitettyyn väitteeseen". Hovioikeuden mukaan Halla-ahon ilmeisenä pyrkimyksenä on ollut osoittaa julkisuudessa suomalaisista esitetty väite loukkaavaksi rinnastamalla se somaleita koskeneeseen väitteeseen ja "tällä tavoin kritisoida viranomaistoimintaa kyseisessä konkreettisessa tapauksessa". Hovioikeus siis totesi todeksi sen, mikä kelle tahansa älyllisesti rehelliselle lukijalle oli Halla-ahon tekstistä ilmiselvää jo ensimmäisellä lukukerralla.

Hovioikeuden tuomiota uskonrauhan rikkomisesta ja vapauttavaa päätöstä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta voidaan arvioida vertaamalla Halla-ahon "täkyjä" ja niiden selityksiä. Halla-aho ei esittänyt islamia koskevan väitteensä yhteydessä samanlaisia varauksia kuin somaleita koskevan väitteensä yhteydessä. Hän ei muotoillut islamista esittämäänsä väittämää perustuen johonkin kristinuskosta esitettyyn väittämään. Halla-aho ei siis esittänyt somaleita koskenutta väitettään samalla tavalla totena kuin islamia koskenutta väitettään. Näin ollen tuomio uskonrauhan rikkomisesta ei edellyttänyt samanlaista vääristelyä kuin tuomio kansanryhmää vastaan kiihottamisesta olisi edellyttänyt.

On kuitenkin täysin ilmeistä, että Halla-aho ei kirjoituksessaan herjannut muslimien uskomuksia vailla mitään perusteluita olipa hänen varsinainen tarkoituksensa mikä tahansa. Hänen kirjoituksensa sisältää kiistatta syyttäjäviranomaisten kaksoisstandardin ja islaminuskon asianmukaista kritiikkiä syyttäjän vastaväitteistä huolimatta. Missä määrin Halla-aho on islamin ja viranomaisten arvostelussaan oikeassa tai väärässä on oma kysymyksensä. Se syyttäjän "perustelu", että syyttäjäkäytännössä ei ole "muodostunut mitään linjaa uskonrauhan rikkomista koskevissa asioissa", ei ole mikään perustelu sille ettei tällaista linjaa edes yritetä muodostaa. Selkeän linjan puuttuminen nimenomaan mahdollistaa juuri sellaisen kaksoisstandardin, jota Halla-aho alunperinkin arvosteli. Oikeudenmukaisuus edellyttää sitä, että kansalaiset voivat ennakkotapauksien muodossa tietää, mikä on viranomaisten mielestä laitonta. Syyttämättäjättämispäätös esimerkiksi Veriryhmän tapauksessa on tähän tarkoitukseen sopiva ennakkotapaus. Oikeusistuimen puolustukseksi voidaan sanoa ettei se ole voinut ottaa tuomioillaan kantaa tapauksiin, joista ei ole koskaan nostettu syytettäkään. Lisäksi se ei voi mitään uskonrauhan rikkomisesta säädetylle laille. Nämä seikat eivät tosin anna anteeksi oikeusistuimen perusteluja Halla-ahon tapauksessa.

Sananvapauden puolesta ry katsoo syyttäjänviraston toiminnan ja kahden oikeusasteen päätöksien osoittaneen Halla-ahon väitteet kaksoisstandardeista perustelluiksi ainakin uskontojen osalta, kansanryhmien osalta tilanne on moniselitteisempi. Tuomio itsessään voidaan tulkita poliittiseksi kompromissiksi. Halla-ahon eduskuntavaaliehdokkuutta ei saatu estettyä syytteellä ja käräjäoikeuden tuomiolla, joten Halla-ahon marttyyrin osaa ei enää haluttu alleviivata liian ankaralla rangaistuksella muttei muiden vastaavien tapausten pelossa uskallettu antaa vapauttavaakaan tuomiota.

Tampereella, 30.10.2010

Sananvapauden puolesta ry:n hallitus

Oula Lintula, puheenjohtaja

Mikko Tanni, varapuheenjohtaja

Heikki Luoto



[1] Rikoslain luvun 17 § 10 (24.7.1998/563)

[2] http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html

[3] Rikoslain luvun 11 § 10 (11.4. 2008/212)

[4] http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/adressi/

[5] http://www.halla-aho.com/scripta/syytteesta_lyhyesti.html

[6] "Kiistatonta on, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita ja että se kytkeytyy erottamattomasti viinankäyttöön. Päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." (Kaleva 20.5.2008)

[7] Loukkaamistarkoituksen arvuuttelun mielekkyyttä voidaan havainnollistaa seuraavalla analogialla. Poliisi voisi sakottaa urheiluautolla nopeusrajoituksen rajoissa ajanutta miestä sillä perusteella, että hän on ajanut "kaahailutarkoituksessa" ja jättää lievää ylinopeutta "perheautolla" ilman "kaahailutarkoitusta" ajaneen naisen sakottamatta. Ensiksi mainitun kuljettajan "kaahailutarkoitus" todistettaisiin sillä, että hänellä on "kaahailuauto", mistä syystä hänen on oltava "kaahailija".

[8] Nähtäväksi jää voitaisiinko kristinuskon Jumalan tai kristittyjen arvostelu loukkaavalla tavalla esimerkiksi Vanhan Testamentin jakeiden perusteella tuomita uskonrauhan rikkomisena sillä perusteella, että se on kohtuutonta "nykyisen kristinuskon" kannalta.

[9] http://www.halla-aho.com/scripta/oikeudenkaynti.html

[10] "Kristus. Me panisimme Kristusta. Jeesus Kristus oli homo. Mitä Raamattu sanookaan lapsiin sekaantumisesta. Se on ainut tapa nauttia seksistä."

[11] http://www.veriryhma.org/Matskua.rar

[12] Veriryhmän tapauksessa voidaan olettaa, että suurin osa ihmisistä kykenee erottamaan julkisuuteen vapaaehtoisesti tuoduista esityksistä tehdyt ilmeiset ääni- ja kuvamanipulaatiot aidoista ja osaa suhtautua niihin sellaisina.

[13] On tietysti oma kysymyksensä voidaanko yhdistyksen jäsenten reaktiota pitää oikeutettuna, sillä Sana ja ylistys ry:n kaltaisten ääriuskonnollisen yhdistyksen toimintaan osallistumisen voidaan nähdä jo itsessään tekevän uskovaisesta naurunalaisen muun yhteiskunnan silmissä. Väite yhdistyksen toiminnan tosiasiallisesta häiriintymisestä ei ole tässä tapauksessa kuitenkaan täysin tuulesta temmattu.

[14] Oikeuskäsittelyn jälkeen kävi ilmi, että Kalske jätti syyttämättä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan erästä poliitikkoa, joka oli kutsunut ruotsinkielisiä lestadiolaisia "sairaaksi liikkeeksi" tarkoittaen sairaudella juuri lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

[15] http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/hki-ko-2009-09-08.html

© Sananvapauden puolesta ry, 2008–2013. Blue Ribbon © Electronic Frontier Foundation.
Sivuston sisältöä saa lainata ja levittää epäkaupallisesti.

Toimintaa tukee Säätöyhteisö B2 ry.